HAKU




Sibeliuksen lyhytaikaiset velat 1895-1926

Säilyneitten tositteiden valossa Sibelius nosti ensimmäisen oman vekselilainansa 1 000 mk, 3 930 nykyeuroa, kesäkuun 26. päivänä 1895. Takaajana toimi maisteri Mikko Slöör, josta tuli hänen asiainhoitajansa yli 10:ksi vuodeksi. Rahat menivät varmaan pelkkään elämiseen, sillä perhe oli lähdössä Vesijärven rannalle kesänviettoon.

1800-luvun loppuvuosina Sibelius nosteli vekseleitä harvakseen. Talven 1898 ulkomaanmatkan jälkeen määrä nousi jonkun verran, mutta se laski taas keväällä 1899 ensimmäisen sinfonian rahakkaiden konserttien jälkeen. Matka Eurooppaan Kajanuksen orkesterin mukana kesällä 1900 poiki vajaat 10 vekseliä, mutta ne Sibelius maksoi Axel Carpelanin keräämästä matkakassasta. Perhe lähti lokakuun lopussa talveksi etelään.

1900-luvun alkuvuodet olivat velkaantumisen aikaa ja Sibelius täytteli vekselilomakkeita turhankin tiuhaan. Lainaruletin pyörittäminen vei lisäksi kallista sävellysaikaa. Keväällä 1903 tilanne alkoi olla jo hälyttävä ja Ainolan rakentaminen vei sen tuhon partaalle. Erittäin rahakas nelivuotissopimus saksalaisen Lienaun kustantamon kanssa talvella 1905, 34 000 euroa vuodessa, auttoi ahdingossa jonkin verran. Mutta kun Sibelius ei ollut mikään liikemies, vaan säveltäjä!


Sibeliuksen käyntikortti
(Vippipyyntö Jalmari Finneltä Kämpissä 1904)

Sibeliuksen vekseliveloista saa hyvän kuvan, kun vertaa kahta samaa vuosineljännestä keskenään. Edellinen esimerkki on ajalta juuri ennen Ainolan hankkimispäätöstä. Jälkimmäinen on taas samalta vuosineljännekseltä kuutta vuotta myöhemmin.

Sibeliuksen vekselit maalis-toukokuussa 1903

Pankki
Eräpv. Takaaja
Mk
Lyhennys mk/euroa
Transbanken 9.3 Wasenius 900 100 345
Nordbanken 22.3 Sibelius C. 1 800 450 1 552
Ei tietoa 1.4 Renlund 1 000 350 1 207
Nordbanken 5.4 v. Qvanten 600 150 517
Kansallispankki 6.4 v. Qvanten 1 100 300 1 035
Transbanken 7.4 v. Qvanten 600 100 345
Förenings-
banken
15.4 Fazer 1 000 500 1 725
Nordbanken 15.4 Sibelius C. 400 200 690
Kansallispankki 16.4 Sibelius C. 2 000 500 1 725
Kansallispankki 21.4 Sibelius C. 450 150 517
Wasabanken 26.4 Söderhjelm 2 000 200 690
Privatbanken 5.5 Renlund, Fazer 6 000 - -
Privatbanken 9.5 Westerlund 600 150 517
Ei tietoa 9.5 Renlund 800 200 690
Wasabanken 9.5 oma 900 450 1 552
Transbanken 9.5 oma 800 450 1 552
Privatbanken 18.5 Sibelius C. 1 000 250 862
Kansallispankki 21.5 Sibelius C. 300 300 1 035
Wasabanken 26.5 Sibelius C. 1 800 1 800 6 210

Lyhennykset yhteensä 6 600 mk eli n. 22 760 euroa
Otettu uusi vekseli 6 000 mk eli n. 20 700 euroa

Sibelius nosti toukokuun alussa uuden 6 000 mk:n vekselin. Siten hänen velkasaldonsa todellisen lyhennyksen määrä oli 600 mk eli 2 060 nykyeuroa.

Sibeliuksen vekselit maalis-toukokuu 1909

Pankki
Erä pv.
Takaaja
Mk
Lyhennys mk/euroa
Privatbanken 4.3 Saarinen 1 800 100 309
Nordbanken 9.3 Cajander 1 100 100 309
Privatbanken 19.3 Lerche 600 100 309
Nordbanken 20.3 Zilliacus 2 000 2 000 618
Privatbanken 25.3 Apostol 800 100 309
Privatbanken 27.3 Westerlund 900 100 309
Nordbanken 8.4 Sibelius C. 350 50 155
Privatbanken 10.4 Apostol 900 100 309
Finlands Bank 19.4 Ährt (?) 3 000 120 370
Nylandsbanken 19.4 Sibelius C. 1 350 50 155
Kansallispankki 19.4 Alander 1 800 200 618
Privatbanken 19.4 Söderhjelm 1 100 100 309
Nylandsbanken 19.4 Weilin 1 750 50 155
Föreningsbanken 19.4 Lerche 1 500 200 618
Nylandsbanken 21.4 Eichinger 650 50 155
Föreningsbanken 1.5 Borgström 5 500 500 1 550
Nylandsbanken 1.5 Sonck 1 200 50 155
Föreningsbanken 4.5 Lerche 650 100 309
Nylandsbanken 7.5 Blomqvist 850 50 155
Nylandsbanken 11.5 Fageroos 1 350 50 155
Nylandsbanken 14.5 Ekman 1 150 50 155
Kansallispankki 16.5 Sibelius C. 250 250 772 (!)
Privatbanken 21.5 Sibelius C. 700 100 309
Wasabanken 21.5 Linder 2 500 500 1 550
Nylandsbanken 22.5 Sibelius C. 900 50 155
Finlands Bank 28.5 Sibelius C. 250 250 772 (!)
Wasabanken 28.5 Eichinger 1 100 100 309

Ei uusia vekseleitä.

Keväällä 1909 Sibelius oli Berliinissä säveltämässä itseään irti sopimuksestaan Robert Lienaun kanssa. Asianajaja Ludvig Hjelt taisteli samaan aikaan Helsingissä menestyksekkäästi vekseleitä vastaan. Todelliset lyhennykset olivat yhteensä 3 670 mk eli noin 11 360 nykyeuroa.

Vuoden 1909 keväällä vekseleiden määrä oli kasvanut voimakkaasti tilanteesta kuutta vuotta aiemmin. Pienet lyhennykset kielivät todellisesta taistelusta. Hjelt yritti kaikkensa. Ehkä tämä urakointi oli osaltaan johtamassa hänen sairastumiseensa pari vuotta myöhemmin. Sibeliuksen pyyteetön tukija "Ludde" Hjelt teki myös henkilökohtaisen konkurssin.

Axel ja Tor Carpelan käynnistivät keräyksen Sibeliuksen pelastamiseksi seuraavana vuotena. Kampanja tuotti 29 000 mk, 89 700 nykyeuroa, jolla kuoletettiin osa Sibeliuksen vekseleistä keväällä 1910. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1914 sulki säveltäjän rahahanat ulkomaisilta kustantajilta. Tämä heijastui välittömästi vekseleiden määrään. Tilanne Sibeliuksen 50-vuotispäivien aikaan 1915 oli hyvin samankaltainen kevään 1909 kanssa. Apu oli kuitenkin jo ovella. Ida Ekmanin ja Emil Forsströmin kampanjojen yhteistuottojen 43 000 mk, yli 104 000 nykyeuroa, avulla Sibelius hengitti keveämmin vuoden pari.

Vuonna 1918 raha oli menettänyt arvonsa miltei kokonaan ja Sibeliuksen eläke sen mukana. 1920-luvun vaihteessa vekselikierre oli alkanut uudestaan. Tilanne tasaantui kuitenkin pian Sibeliuksen saatua 55-vuotislahjaksi suomalaisilta liikemiehiltä 63 000 mk, 19 500 nykyeuroa, joulukuussa 1920. Tämän jälkeen Sibeliuksen vekselivelat pysyivät hallinnassa aina 60-vuotispäiviin saakka. Vuonna 1923 Sibelius vastaanotti Kordelin-säätiön kunniapalkinnon 100 000 mk, 25 200 nykyeuroa.

60-vuotispäivänään joulukuussa 1925 hän sai tuntuvan korotuksen eläkkeeseensä ja kansalaislahjana omaan käyttöönsä 150 000 mk, 35 800 nykyeuroa. Velattomuus kolkutteli jo ovella. Ainolan suurremontti siirsi sen joulukuulle 1926. Trio Lindgren-Palmqvist-Sonck sai kunnian taata Sibeliuksen viimeisimmät vekselit.