Sibeliukset viettivät avioliitonsa ensimmäiset kymmenen vuotta hyvin liikkuvaista elämää. He ehtivät asua viidessä osoitteessa Helsingissä ja lisäksi yli kolme vuotta Keravalla (Katso Asunnot). Niinpä tuolta ajalta on säilynyt melko vähän arkielämään liittyviä dokumentteja. Mattilan talon tytär muisteli Keravalla aikoinaan, että Sibelius-perhe jätti taloon pyykkikorillisen nuotteja ja kirjoituksia muuttaessaan Helsinkiin syksyllä 1902.

Kahdelta seuraavalta vuodelta Helsingissä ja niitä seuranneelta ajalta Ainolassa on säilynyt huomattava määrä dokumentteja. Ainolassa ei ollut tapana heittää mitään menemään.

Kuitti, tosite tai muu vastaava dokumentti ilmoittaa yleensä tarkan ja usein myös päivätyn tiedon. Se voi kertoa maidonkulutuksen määrän Ainolassa tai Aino Sibeliuksen kasvattamien vihannesten lajikkeet. Kuittien perusteella tiedetään millaista kirjallisuutta Sibelius luki ja missä hotelleissa hän yöpyi kotimaassa ja ulkomailla. Tositteiden perusteella voi myös luoda kuvan säveltäjän taloudellisesta tilanteesta eri aikoina.

Sibelius-dokumentti voi olla myös päättymättömien spekulaatioiden lähde. Säveltäjä ei koskaan julkaissut kahdeksatta sinfoniaansa. Hän ilmeisesti poltti sen käsikirjoitukset 1940-luvulla Ainolan vihreässä takassa. Entä valmistuiko teos ylipäätään kokonaan, vaiko vain osittain? Säveltäjä ainakin uskoi sen valmistuneen tai valmistuvan kokonaan 1930-luvun alkupuolella.

Sibeliuksen vastauskonsepti International Who´s Who:n kyselyyn: "Sävellykset Op. 1-118 (Sisältäen 8 sinfoniaa)."